on sentään kaunis ihminen

aamukahvia ampparin kanssa
aamukahvia - puolilta päivin
hiutaleita sataa ikkunaan
kun on päivän paras hetki
katson Tonttu Toljanteria ja avaan kalenterien luukut
suljettuja on jo paljon vähemmän kuin aukinaisia
vilpitön ilo on niin kaunista
kaunis mieli ja kulkuset kilkattaa
"minä hyväksyn itseni sellaisena kuin olen"
seinässä joka aamu ja ilta muistuttaa siitä
kuinka vain rakkaus voi voittaa pahuuden

Nyt nimien kirjaan merkitään taas, tuhma vai kiltti ajatelkaas, joulupukki matkaan jo käy

yli kuukausi ilman kirjaimia ja sanoja
minun huoneessa on tallin tuntua
enkeli ikkunassa valvoo unta
tontut kurkkii ikkunan takaa ja minun sisällä sykkii lämpö
muumit kuiskii vielä viimeistä kertaa
"mikään ei ole mukavampaa kuin viihtyminen"
kaikkialla rakkautta ja kauneutta
hymyjä ja hyvyyttä sydämessä
tämä on vuoden parasta aikaa

se voi riittää jos löydät kolikon yhden kerrallaan

pieni orava juoksee pitkin puunrunkoa
kuka minut voisi pelastaa
niiden pienien lapsien silmissä tuikkii kaikki taivaan tähdet
minun sydän pakahtuu
ja näen sen kaiken yhtäkkiä selvänä silmieni edessä
kunnes se lentää pois tuulen mukana
takaisin metsän uumeniin

kun taivas oli tumma, ei hän nähnyt edes jalkojaan

silmät on koko ajan niin kosteat
ja silti ne kuivaa aivan liian nopeasti
kun aavikkohiekka taas upottaa sisäänsä
sinne missä kaktuksia ei enää ole
vain piikit minun ihossa
ja käärmeet jotka kuristavat
tänne minä olen rakentanut pesän

hölmö et ymmärrä mitä teet

mörköjä paidanhihoissa
peikkoja housunlahkeissa
tiellä oransseja koivunlehtiä joiden päällä hevoset juoksevat
kyyneleen alkuja jotka muuttuvat vesipisaroiksi
ja koirat jotka haukkuvat kaukaa kun illan hämärä laskeutuu
tänään minä kyseenalaistan kauneuden
mutta arvostan sitä enemmän kuin koskaan

tomorrow it may change

illalla tähdet levittivät ihanuutta yllemme
kun kaikki oli kaunista ja korvissa soi
tänään keijut kuiskivat minulle
elämästä
minusta
autojen häisevissä valoissa näkyi totuus
joka minulle metsästä huudettiin
sinä ymmärrät taas enemmän
sanoi peikko

täs oon taas ilman kypärää

hirviön turvallisessa sylissä taas
mustien pilvien alla
syksy on tullut

  kun mikään ei tunnu miltään
  kipu korvaa ystävää
joka ei jätä milloinkaan

maissa merten takana on niiden määränpää

sadepisaroita tuulilasissa
puissa lehtiä
     keltaisia punaisia oransseja
ilon kauniita sirpaleita
tuulta ja joogaa ja myrskyä
valtameren täydeltä surun kyyneleitä
miksi miksi miksi
auta
minä rukoilen
toivottavasti enkelit ei liian pian saa lisää seuraa

sen miehen teepaidassa mustat siivet

kun taas aina vaan väsyttää
tiktaktiktak ja taas kello soi
vaikka silmissä on vielä unihiekkaa
paljon riitoja auton kanssa
vesilätäköiden loiskeessa
kun on liikaa pelontäytteisiä päiviä
     ja öitä
kädet ristissä peiton alla
"rakas taivaanisä auta"
kyyneleitä englanninkirjalla
ja päässä liikaa eläimiä
ei saisi olla niin itsekäs
ei aina voi vain ajatella itseään

enää vain palaneita siltoja

kolme vanhaa ystävää
ovat täällä taas

luulin että voisin vaan saada nämä tunteet loppumaan

kyyneleet
sadepisaroiden lailla
yksi kerrallaan pirskahtelevat silmistä
valuvat pitkin poskia
kuin sadepisarat taivaasta
pitkin kattoja
liian paljon sadepisaroita
aiheuttaa tulvan
ja se on kaikki mustien pilvien syytä

ei mun jalkani kanna

vajoan taas suureen juoksuhiekkaan joka vetää puoleensa
alemmas vain
vaikka kärpäset pyörii ympärillä
sydän lyö omaan tahtiinsa ja lääkkeet sekoittaa pään
kunnes kastemato taas sanoo että on aika palata kummitusjunaan
jossa majakan valo vielä välkkyy
mutta musta pilvi on taas löytänyt sen ylle

haluaisit huutaa mäen päältä

minulla on niin lohduton olo
yksinäinen
turvaton
EI
eihän yksisarvisetkaan itke
vaikka niiltä puuttuu toinen sarvi
ja illansuussa kuuluu petolintujen huutoa
 eikä ne silti itke
kun vain jotenkin osaisi hengittää
ei dinosaurukset saa minua itkemään
ei saa ei saa ei saa
minä lupasin ettei tämä mene niin
eihän

under the coconut tree we stay

keltaisia perhosia aavikkokoirien korvissa
kalat hyppivät hiekan seasta
sydän takoo basson lailla
minä lennän tuulessa
on juhannus
taikajuomaa auringonsäteissä
ystävän hymy ja rakkaus
sudenkorennot tanssivat

ainakin miljoona kysymystä ei vaan saa mun mielessäni muotoa

kaikki on päässä niin sekaisin
silmissä sadepisaroita nyt ja kohta
bambit ja puput juoksee karkuun
kun myrsky lähestyy ja
linnut laulavat jossain kaukana
sillä merestä sinkoilee salamia jotka lävistää sydämen
saa sen itkemään
kun täällä ei ole ketään
kenelle puhua mielen käärmeistä

haluan vain syödä ja nukahtaa

tänään minä en riitä itselleni
eikä maailmakaan riitä
kuplassa on tyhjää ja sameaa
kun haluaisi vaan itkeä muttei kyyneleitä riitä
partisiippi, s-passiivi, reikäseinässä, mulan2 ja jäätelö
kun ei halua vastata puhelimeen eikä oikeastaan edes olla

laulan pappadaduda pappappaduuda dappa

hymy naamalla ja perhosia korvissa
haluan sinisen puutalon, kasvimaan, vauvan ja koiran
vaikka onhan niitä muutenkin joka sormelle ja varpaalle
ranskalaisia naisia, kilpikonnia ja vaikeita asioita
lennän pitkin puronpintaa mikämikämaahan
merenneitojen laakson kautta
peter panin luo
sillä siellä on minun kotini

ei mulla oo tarkkaa suuntaa

puissa on lehdet
ulkona paistaa aurinko
on vihreää ja kaunista
odotan liikaa
enkä odota mitään
enemmän auringonpaistetta kuin sadetta
saippuakuplia helikopterista

peilin pelle vanhenee

tänään minä saavutin sen täysi-ikäisyyden rajapyykin jota olen odottanut kauan.
en minä siltikään halua vielä kasvaa aikuiseksi. tai haluan minä olla aikuinen. mutta aikuinen joka on lapsi. saanhan minä tehdä niin. saanhan minä olla vielä se viisivuotias prinsessa joka syö hiekkakakkuja sateenkaaren alla puhaltaen saippukuplia ja itkien sitä ettei nallekarkit jakautuneetkaan tasan . saanhansaanhan.

hyvää syntymäpäivää tyttöpieni.

veden alla mä huudan

tänään taas hieman lähempänä pohjaa
keskellä sumua ja harmautta
mustat pilvet löysivät kuitenkin taas luokseni
kuopat matkalla tekee tiestä vaikean kävellä
niistä on niin vaikea päästä ylös

suuria havaintoja elämästä ja itsestä loman aikana.

on ovi jäänyt auki ennenkin

ujonlainen keijukainen, asioistaan vaitonainen
kaukaa kyyneleensä kiertää
yksinäinen, päältä jäinen, rakkaudessa kerjäläinen
kengät kuljettaa ja  hiertää


maija vilkkumaa - hei tie

mul on vaan tää elämä

tänään minä näen keltaista oranssia vaaleanvihreää ja vaaleansinistä
minun ympärillä lentää perhosia ja kaduilla kasvaa kukkia
taivas on sininen ja aurinko paistaa
linnut laulaa minun ikkunasta sisään
häkellyttävää
minä nauran
minä hymyilen
minä iloitsen
onko tämä onnellisuutta?

it's a little bit funny

minun haaveeni on uskaltaa joskus antaa itselleni lupa elää ja tuntea

tämä kaikki katoaa

painajaisia keskellä päivää
kaikki napit ovat harmaita ja kynät mustia
tuuli vie sanat mukanaan ennen kuin ne ehtivät edes syntyä
tunteet haudataan syviin hautoihin johon ei päivänvalo pääse
olen pakomatkalla kauas itsestäni

mä en koskaan löydä perille

illalla ei uni taas tule
huone on täynnä mörköjä jotka vaan valvottaa valvottaa valvottaa
ja jos vahingossa sattuukin pääsemään uneen
niin ne herättää taas koko ajan uudelleen
ja sitten jalkoja alkaa särkeä koska pelottaa
eikä ainakaan saa unta muttei osaa myöskään ottaa lääkettä
ja kun vihdoin ymmärtää sen lääkkeen ottaa huomaa että tunnin päästä soi herätyskello

aamulla on taas liian raskas olo
kun keuhkot ei tahdo hengittää eikä sydän lyödä
sattuu päähän eikä meinaa pysyä pystyssä

taasko tämä tulee

mut sä et sitä huomaa

sydän turtuu kipuun ja lopulta sitä kipua ei enää tunne

niin kuin kyynel poskelle

minulta on kaikki kaunis viety käsistä

en jää katsomaan kun kaikki junat lähtee

sumua ja pilvistä säätä
sadetta tänään huomenna ja eilen
auringon paistetta ei luvassa

vatsakipua flunssaa
huimausta ja päänsärkyä

kouluun ja kotiin kouluun ja kotiin
poissaolot loppuivat kesken
menikö viikko jo

pikkuhiljaa kaikki valot pimenneet

kaakaota keittiön lattialla
on vaikea ymmärtää
                     sanoja
hiljaisuus on rauha
miksei sitä sallita
hätkähdän omaa ääntäni
en tunnista kasvoja jotka katsovat peilistä
mitä te minusta oikein haluatte

on veden pintana kaukana

keitän kahvia. otan kaapista kupin jossa on kolme enkeliä.
kolme enkeliä jotka suojelee minua kun minua pelottaa.
ei ne siihen pysty.
ne pelkää minun kanssa.

vuosi vaihtui eikä minulla ole vieläkään hyvä olla