enää vain palaneita siltoja

kolme vanhaa ystävää
ovat täällä taas

luulin että voisin vaan saada nämä tunteet loppumaan

kyyneleet
sadepisaroiden lailla
yksi kerrallaan pirskahtelevat silmistä
valuvat pitkin poskia
kuin sadepisarat taivaasta
pitkin kattoja
liian paljon sadepisaroita
aiheuttaa tulvan
ja se on kaikki mustien pilvien syytä

ei mun jalkani kanna

vajoan taas suureen juoksuhiekkaan joka vetää puoleensa
alemmas vain
vaikka kärpäset pyörii ympärillä
sydän lyö omaan tahtiinsa ja lääkkeet sekoittaa pään
kunnes kastemato taas sanoo että on aika palata kummitusjunaan
jossa majakan valo vielä välkkyy
mutta musta pilvi on taas löytänyt sen ylle

haluaisit huutaa mäen päältä

minulla on niin lohduton olo
yksinäinen
turvaton
EI
eihän yksisarvisetkaan itke
vaikka niiltä puuttuu toinen sarvi
ja illansuussa kuuluu petolintujen huutoa
 eikä ne silti itke
kun vain jotenkin osaisi hengittää
ei dinosaurukset saa minua itkemään
ei saa ei saa ei saa
minä lupasin ettei tämä mene niin
eihän