täs oon taas ilman kypärää

hirviön turvallisessa sylissä taas
mustien pilvien alla
syksy on tullut

  kun mikään ei tunnu miltään
  kipu korvaa ystävää
joka ei jätä milloinkaan

maissa merten takana on niiden määränpää

sadepisaroita tuulilasissa
puissa lehtiä
     keltaisia punaisia oransseja
ilon kauniita sirpaleita
tuulta ja joogaa ja myrskyä
valtameren täydeltä surun kyyneleitä
miksi miksi miksi
auta
minä rukoilen
toivottavasti enkelit ei liian pian saa lisää seuraa